Sädeturvapäivät ovat lääketieteellisen säteilyn käyttäjien tärkein valtakunnallinen neuvottelu- ja täydennyskoulutustapahtuma. Päivien järjestäjänä toimivat Suomen Radiologiyhdistys (SRY) ja Säteilyturvakeskus (STUK) yhteistyössä Sairaalafyysikot ry:n ja Suomen röntgenhoitajaliiton kanssa. Sädeturvapäivien tavoitteena on toimia säteilyn käytön ammattilaisten neuvottelupäivinä, joissa käsitellään säteilyn käyttöön liittyvät ajankohtaiset asiat ja muodostetaan yhteinen tapa viedä ne käytäntöön. Päivien ohjelma toimii myös säteilyn käytön täydennyskoulutuksena, täyttäen ST 1.7 ohjeen mukaista täydennyskoulutusvaatimusta.

   

Sädeturvapäivien v. 2017 aiheet

   

SOTE-uudistus ja kuvantamispalvelut

Avajaissessiossa kuulemme ajankohtaisen tilannetiedotuksen SOTE-uudistuksen ja siihen liittyvän valinnanvapausmallin vaikutuksista kuvantamispalveluiden järjestämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt vuoden 2017 alussa esiselvityksen siitä, millä tavoin näiden palveluiden tuottaminen voisi muuttua sote-uudistuksen myötä. Selvityshenkilö dosentti Hanna Mäkäräisen esityksessä käsitellään kuvantamispalveluiden laadukkaan ja kustannustehokkaan järjestämisen järjestämismalleja.

   

Ajankohtaista ja käytännönläheistä säteilyturvallisuudesta

Tänä vuonna torstaina isossa salissa perehdytään säteilylain uudistukseen. Uudella säteilylailla ja sen nojalla annettavilla alemman tason säädöksillä (asetukset sekä ST-ohjeet, jotka korvataan STUKin sitovilla määräyksillä) pannaan täytäntöön EU:n säteilyturvallisuusdirektiivi vuodelta 2013 ja samalla uudistetaan koko säteilylainsäädäntö. Uudistuksen keskeinen periaate on se, että viranomaisvalvontaa kohdennetaan entistä tarkemmin sinne, missä säteilyriski on suurin. Uuden säteilylain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

   

Ajankohtaista rintasyöpäseulonnoista

Torstain ohjelma jatkuu rintasyöpäseulontoihin liittyvällä sessiolla. Suomen Rintaradiologit ovat äskettäin laatineet kannanoton rintasyövän seulonnan järjestämisestä. Seulontaa toteuttavat useat eri julkisen terveydenhuollon yksiköt ja yksityiset yritykset. Kuulemme ensin radiologin ja röntgenhoitajan esitykset hyvän käytännön kriteereistä seulonnan toteuttamisessa. Syöpäjärjestöjen edustaja kertoo, poikkeavatko seulonnan tulokset Suomessa alueellisesti. Seulontayksikön valinta ja toiminnan laadun seuranta on yksittäiselle kunnalle haastava tehtävä.  Kuulemmekin lopuksi esityksen rintasyöpäseulontojen laadunvalvonnan käytännön toteuttamisesta.

   

Päivystyksellistä radiologiaa

Päivystysasetuksen myötä tämän vuoden yhtenä pääteemana on päivystyksellinen radiologia. Luennot alkavat torstaina pienessä salissa, jossa perehdymme akuutin vatsan kuvantamiseen aluksi TT-protokollan valinnan ja optimoinnin näkökulmasta.  Akuutti iskeeminen suoli on aiempaa käsitystä yleisempi diagnoosi iäkkäämmässä potilasaineistossa ja sen insidenssi ylittää akuutin appendisiitin yli 75 vuotiailla potilailla – miten selviämme diagnoosin osuvuudessa? Entä miten kuvannamme raskaana olevan potilaan akuutin vatsan? Loppuosa sessiosta käytetään keuhkoembolian kuvantamisen haasteisiin.

Päivystykselliseen radiologiaan liittyvät teemat jatkuvat perjantaina isossa salissa. Aamupäivä alkaa lastenradiologisilla aiheilla, ja ensin kuulemme kattavat esitykset kuvantamistutkimuksista lapsen pahoinpitelyepäilyissä. Riittääkö luumuutosten osoittamiseen natiivikuva, ja mitä löydöksiä haemme pään magneettikuvassa? Kipeän lapsen akuutti ei-traumaan liittyvä kuvantaminen voidaan kokea hankalaksi ja monessa sairaalassa näitä kuvauksia osuu yksittäisen radiologin kohdalle melko harvoin. Kuulemme esitykset lapsen pään ja kipeän selän kuvantamisesta ja jatkamme etupäivystävän radiologin muilla päänvaivoilla, eli aikuispotilaiden harvinaisemmilla akuuteilla neuroradiologisilla löydöksillä.  Tunnistanko keskushermostoinfektion ja häkämyrkytyksen? Entä jos infektio onkin nikamassa tai syvällä kaulassa?

   

Hybridikuvantaminen

Edellisen vuoden fuusiokuvantamisen luentokokonaisuus sai hyvää palautetta ja oli yleisömenestys. Perjantain pienen salin sessioissa tutustutaan nyt onkologisen kuvantamisen ajankohtaisiin kysymyksiin mukaan lukien isotooppilääketieteen ja radiologian uudet kuvausmenetelmät. Session ensimmäisessä osassa luodaan katsaus keuhkosyövän uudistuneeseen TNM-luokitukseen ja keuhkojen isotooppikuvauksen analyysimenetelmiin ja laitetekniikkaan. Session toinen osa käsittelee koko ajan yleistyvää eturauhasen kuvantamista sekä MK:n että PETin näkökulmista. Kuulemme kliinikon näkökulman kuvantamisen merkityksestä ja lopuksi myös radiojodihoidosta metastaattisessa eturauhassyövässä.  Yhteistyö kuvantamisyksiköiden ja onkologien välillä on jo nyt päivittäistä ja tulee lisääntymään, kun sädehoitoyksiköt ovat hankkimassa omia magneettikuvauslaitteita. Osammeko optimoida kuvanlaadun kultajyvien näkemiseksi, ja tunnistammeko sädehoidon haittavaikutukset?

   

Pienten röntgenyksiköiden erityispiirteet

Maestro-salissa keskitytään pienten yksiköiden haasteisiin. Näitä yksiköitä voivat olla pienet perusterveydenhuollon röntgenyksiköt, suurempien kuntayhtymien tai sairaaloiden etäyksiköt tai yksityiset kuvantamisyksiköt – yhteisiä haasteita voivat muodostaa henkilökunnan perehdyttäminen, kuvanlaatua koskevan palautteen saaminen lähettäviltä lääkäreiltä tai etäyhteyden kautta sanelevilta radiologeilta, sekä laitteiden laadunvalvonnassa ja toiminnassa ilmaantuvat ongelmat. Mitä kehittämisehdotuksia viranomaistarkastukset ovat tuoneet esiin, ja kuinka suuremmassa naapuriyksikössä toimiva lääketieteellisen fysiikan asiantuntija voisi paremmin auttaa? Lopuksi kuulemme Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmän uudesta suosituksesta pienten röntgenyksiköiden auditointiin liittyen.

   

Natiivikuvantaminen 

Hyvää palautetta saanut "Haastavaa natiivikuvantamista" -luentosarja jatkuu. Nyt aihealueina ovat protetisoitavan lonkan ja polven kuvantaminen käytännön esimerkein.  Saamme sekä ortopedin että kokeneen röntgenhoitajan näkökulman aiheeseen.

 



 
Seuraavat Sädeturvapäivät:
 
2.-3.11.2017
1.-2.11.2018
31.10. -1.11.2019
29. -30.10.2020