Sädeturvapäivät ovat lääketieteellisen säteilyn käyttäjien tärkein valtakunnallinen neuvottelu- ja täydennyskoulutustapahtuma. Päivien järjestäjänä toimivat Suomen Radiologiyhdistys (SRY) ja Säteilyturvakeskus (STUK) yhteistyössä Sairaalafyysikot ry:n ja Suomen röntgenhoitajaliiton kanssa. Sädeturvapäivien tavoitteena on toimia säteilyn käytön ammattilaisten neuvottelupäivinä, joissa käsitellään säteilyn käyttöön liittyvät ajankohtaiset asiat ja muodostetaan yhteinen tapa viedä ne käytäntöön. Päivien ohjelma toimii myös säteilyn käytön täydennyskoulutuksena, täyttäen ST 1.7 ohjeen mukaista täydennyskoulutusvaatimusta.

   

Sädeturvapäivien 2018 aiheet

   

Kuvantamisen haasteet terveydenhuollon teknologian murroksessa

Avajaissessiossa kuulemme ajankohtaisen katsauksen terveydenhuollon teknologian murroksesta ja sen aiheuttamista haasteista kuvantamisen ammattilaisille.  Yleisöpalautteessa on toivottu esityksiä tekoälyn mahdollisuuksista radiologiassa, mutta toimiiko tekoäly tulevaisuudessa radiologin renkinä vai työhyvinvoinnin piiskurina?  Näkemyksiään kertoo Karoliinisessa yliopistosairaalassa kuvantamisen ja fysiologian toimialajohtajana toimiva Juhana Hakumäki. Länsinaapurimme on mennyt edellä myös terveydenhuollon keskittämisessä; mitkä asiat lahden takana ovat toimineet hyvin ja mitä meidän tulee varoa?

   

Käytännönläheistä säteilyseurantaa

Torstai-iltapäivän ensimmäisessä sessiossa perehdymme ajankohtaisiin säteilyn annosseurantaan liittyviin asioihin kahdessa sairaalafyysikon pitämässä esityksessä. Ensin kuulemme annoskeräysohjelmiston käytöstä potilasannosten optimoinnin tukena, ja jälkimmäisessä esityksessä kuulemme ajankohtaisia ja käytännönläheisiä tietoja henkilökunnan dosimetriaan liittyen. Tarvitseeko minun toimenpiteitä tehdessäni huolehtia silmäannoksista, jos käytän suojalaseja? Onko väliä minne dosimetrini kiinnitän? Entä jos säteilyä käytetäänkin röntgenosaston ulkopuolella…

   

Tekoälyn mahdollisuudet radiologiassa

Tekoäly tarkoittaa oppimaan kykenevää tietojärjestelmää. Kuvantamisessa on tekoälyn ennustettu lisäävän nopeutta ja tarkkuutta rakenteisen kuvainformaation analysointiin. Tässä sessiossa kuulemme ensin automatisoidun perfuusiodatan analysoinnin hyödyistä päivystyksellisen stroke-potilaan TT-kuvan tulkinnan apuna. Toisessa esityksessä kuulemme, kuinka muistipotilaan pään magneettikuvia voidaan analysoida tekoälyohjelman avulla ja kvantitatiivisia tuloksia hyödyntää hoitopäätöksissä. Artroosin vaikeusaste voidaan myös analysoida polven natiivikuvasta tekoälysovelluksen avulla, ja kolmannen esityksen perusteella tulokset vaikuttavat jo yhtä tarkoilta kuin radiologin tekemä arvio. Vaikka tekoäly ei tulevaisuudessa kokonaan korvaisikaan radiologia, voinee tekoälyä hyödyntävä radiologi käyttää suuremman osan työajastaan päivänvalossa asiantuntijan roolissa osana kliinistä hoitotiimiä.

   

Akuuttia ja vähemmän akuuttia abdominaaliradiologiaa

Viime vuonna alkanut päivystysradiologian teema jatkuu tänä vuonna vatsan osalta. Suolistovuotojen kuvantamisesta, löydöksistä ja hoidosta saamme kuulla toimenpideradiologin näkemyksen. Lisäksi perehdymme suoliston kulkuesteen diagnostiikkaan sekä kliinikon että radiologin voimin.

Lihavuusleikkaukset ovat yleistyneet viime vuosikymmenen aikana ja näin ollen myös niihin liittyvien komplikaatioiden kuvantaminen on lisääntynyt voimakkaasti. Lihavuusleikkaustekniikoita on useita ja näiden potilaiden kuvantamislöydösten tulkintaa pidetään usein haastavana. Torstai-iltapäivän viimeisessä yhteisluennossa kirurgi luo valoa leikkaustekniikoihin ja radiologi sekä varhais- että myöhäiskomplikaatioiden kuvalöydöksiin.

   

Natiivikuvantaminen 

Hyvää palautetta saanut "Haastavaa natiivikuvantamista" -luentosarja jatkuu. Perjantaina isossa salissa aloitetaan olkapään asioilla. Kuulemme ensin Röntgenhoitajaliiton edustajan näkemyksen röntgenhoitajan roolista natiivikuvien ennakoivassa kliinisessä arvioinnissa. Omista kokemuksistaan olkapään natiivikuvan katselussa kertoo sonograaferi, jonka jälkeen kuvantulkinnasta kertoo radiologi.  Kahvitauon jälkeen aiheena on lapsen traumakyynärpää käytännön esimerkein, sisältäen sekä trampoliinivammoja että muita traumoja.  Saamme kuulla sekä kokeneen röntgenhoitajan, lastenradiologin että lastenkirurgin näkökulman aiheeseen.

   

Läpivalaisun rooli tänään, entä huomenna?

Ison salin iltapäivässä kuullaan perinteisestä läpivalaisusta, joka helposti jää huomiossa nopeasti kehittyvien leikekuvantamismenetelmien varjoon. Kannattaako enää keskussairaaloihin hankkia uusia läpivalaisulaitteita, ja oppivatko kaikki erikoistuvat radiologit asianmukaiset tutkimustekniikat? Millaisia läpivalaisututkimuksia tänä päivänä tehdään ja mikä on niiden kliininen merkitys, entä minkälainen on nykyään läpivalaisussa työskentelevän röntgenhoitajan työnkuva?

   

Gynekologinen kuvantaminen ja HIFU-hoidot

Perjantaina pienen salin ohjelma painottuu gynekologiseen kuvantamiseen. Gynekologisten syöpien levinneisyysselvittelyyn liittyvät kuvantamistutkimukset ovat lisääntyneet ja menetelmät tarkentuneet, ja magneettikuvaus on tärkeässä asemassa sekä primääridiagnostiikassa että seurantatutkimuksena. Kuulemme myös gynekologin näkemyksen kuvausindikaatioista sekä katsauksen gynekologisten syöpien PET/TT-tutkimuksista. Paitsi syöpiä, kuvannetaan aiempaa enemmän myös hyvänlaatuisia ongelmia kuten endometrioosia ja myoomia. Myoomien hoitoon on tarjolla myös uusi hoitomenetelmä, HIFU, ja kuulemme minkä tyyppiset myoomat tähän soveltuvat, samoin kuin mitä muita kohteita HIFUlla voidaan hoitaa. 

   

Säteilyturvallisuuspoikkeamat

Perjantaiaamun alkajaisiksi mennään Duetto-salissa suoraan asiaan – sessiossa käsitellään käytännön toimia säteilyvaaratilanteen yhteydessä ja toisaalta arkisempien säteilyturvallisuuspoikkeamien käsittelyä. Esityksissä käydään läpi ensihoidon ja säteilyasiantuntijoiden yhteistyömalli säteilevän potilaan saapuessa sairaalaan säteilyvaaratilanteen yhteydessä. Lisäksi käsitellään säteilyvammojen syntyä ja tämänhetkisiä hoitosuosituksia, joihin on tullut joitakin muutoksia mm. case Fukushiman seurauksena. Pienen tauon jälkeen jatketaan arkisempien poikkeustilanteiden, säteilyturvallisuuspoikkeamien käsittelyä sekä ohjeistuksen että käytännön kokemusten kautta.

   

Magneettikuvausten turvallisuus

Magneettikuvaus on yleistyvä tutkimusmenetelmä, johon ei liity säteilyaltistusta, mutta jossa kuvaustilanteisiin voi silti liittyä monenlaisia potilasturvallisuusriskejä.  Potilas altistuu voimakkaille magneettikentille, ja kehossa olevat metalliset esineet häiritsevät magneettikuvan laatua ja saattavat liikkua tai aiheuttaa kudoksen lämpenemistä. Vaikka nykyisin käytettävät implantit ja eksternit fiksaatiot ovat useimmiten turvallisia, saattaa kehossa olevien ylimääräisten esineiden aiheuttamista vasta-aiheista aiheutua tulkintaongelmia. Vierasesineiden riskeistä kertoo meille ensimmäisessä luennossa sairaalafyysikko, ja magneettiyksikön röntgenhoitaja jatkaa turvallisen kuvauksen käytännön toteutuksesta. Koska staattinen magneettikenttä voi häiritä kehoon asennettujen elektronisten laitteiden toimintaa, ei magneettikuvauksia aiemmin tehty henkilöille, joilla on sydäntahdistin tai defibrillaattori. Kuvantamiskardiologin luennossa kuulemme, että nykyään tahdistinpotilas voidaan usein kuvata turvallisesti, kunhan varotoimista huolehditaan. Lopuksi kuulemme, miten nykytietämyksen mukaan tulisi suhtautua gadolinium-kontrastiaineiden käyttöön, kun saamme lisääntyvästi raportteja niiden kumuloitumisesta mm. aivokudokseen.

 



 
Seuraavat Sädeturvapäivät:
 
1.-2.11.2018
31.10. -1.11.2019
29. -30.10.2020